Tears that she cries, over and over and every night.

 ''Kun olet itsekäs ja kakaramainen

                                                             ja heikkohermoinen typerä nainen''



Kipeenä on ehkä vähän liikaa aikaa miettiä kaikkea! Koko päivän oon pitäny yhteyttä Suomi kavereihin ja lukenu vaihtari foorumista topiceja: kulttuurishokki, vaihtovuoden ongelmat, kadutko vaihtoon lähtöä, syyllisyyden tunne vaihtoon lähdöstä... Näistä voi jo pitkälle päätellä tämän päivän fiiliksistä.


Monet oli kirjottanu foorumille niistä fiiliksistä mitkä oli ennen lähtöä: vielä viimesilläkin viikoilla mietti, että tätäkö mä todella haluan ja onko musta oikeesti tähän; siitä kuinka tunsi syyllisyyttä siitä että lähti ja tuhlasi rahaa turhuuteen, vaikka loppu peleissä ei katunu lähtöä hetkeäkään; ja siitä tunteesta mikä alussa oli, että kaikki on Suomessa paremmin ja haluaa vain kotiin; pelko siitä, että tulee menettämään ihmisiä ketkä on rakkaita. Kaikki toi pyörii munkin päässä, ja kun yrittää saada ajatuksistaan selkoa tuntuu, että sekottaa mieltään vaan enemmän.

Kyllä musta tuntuu että oon itsekäs ku lähin tähän juttuun mukaan, mutta toivon että se tulee antaa mulle jotain minkä takia todella haaveilin tästä monen monituista vuotta. Alku täällä ei todellakaan oo ollu helppo, mutta luotan siihen että mitä vaikeampi alku sitä parempi tästä vuodesta tulee. Ongelmia mulla nyt on ollu ihan riittäviin, mutta eiköhän niitä tuu lisääki ja kaikesta aina selviää jotenki. Niin ku mun viisas mummi sanoi: ' Oo oma ittes ja luota siihen mitä oot, sillä pääset jo pitkälle. Sun ei tarvii esittää kenenkään takia mitään kunhan riität itelles.'
Nyt tuntuu että oli virhe alottaa suhde vielä niin lyhyen ajan sisällä ennen lähtöä ja jatkaa sitä ihan viime päiviin asti, mutta kun sitä ei aina ajattelen vaan pelkällä järjellä, enkä kadu kyllä hetkeekään. Vaikka nyt pelottaakin mitä vuodessa tulee tapahtuu, aina sitä saa haaveilla ja pettymyksiinkin pitää tottua. Ehkä tää todellakin kasvattaa musta itsenäisemmän ja "paremman ihmisen" edes jollain tavalla.

"A wise girl kisses but doesn't love, listens but doesn't believe, and leaves before she is left."-mutta ehkä en oo niin viisas ku pitäis olla.

Ennen ku lähin ajattelin, että mä mitään kulttuurishokkii tuu kokemaan, mutta toisin kävi. Mulla on ollu ehkä pahimman luokan kulttuurishokki. Hiljalleen asiat alkaa normalisoitua ja päästä arkeen mukaan.Toinen siskoista täällä muutti tnä Texasiin. Ja kiitos kaikille ketkä on jaksanu kuunnella ja lohduttaa, ihanaa myös kun kysellään kuulumisia ihan innoissaan!

<3:lla Taru

P.S. Suuri kiitos BIMBELLE jonka kanssa tuli taas naurettua ja itkettyä ja kaikkea siltä väliltä, välillä tuntuu kun en oliskaan poissa sun luolta!