maanantai 30. toukokuuta 2011

It all comes round once in life- so just get ready to go


Nyt oon vihdoin päässy kotiutumaan viikonlopun jälkeen, ja voisin kertoa jotain tosta lauantain STS:n orientaatio tilaisuudesta.

Päälimmäisenä mieleen tuosta viiden tunnin orientaatiosta mieleen jäi: puutunut takapuoli. Olihan tilaisuus todella hyödyllinen, mutta kyllä se  viiden tunnin istuminen oli melkoinen haaste lukiolaisellekkin. Tilaisuudessa käytiin läpi sääntöjä, lähtö-paluu-tilannetta, sopeutumista ja yleisiä tärkeitä asioita. Asiathan olivat jo entuudesta tuttuja, mutta ne avautuivat vielä paremmin tilaisuudessa. Paikalla oli myös vanhoja vaihtareita kertomassa omista kokemuksistaan. Ehkä tärkein heiltä saatu neuvo matkaa varten oli: lähde matkaan melkein tyhjällä laukulla, mieliavoimena ja valmiina vastaan ottamaan kaikkea uutta !

Hieman harmittaa, että mitään tarkkoja lähtöpäiviä ei selvinnyt, mutta lento menee välilaskulla Lontoon kautta Yhdysvaltoihin. Eikä vieläkään ole kuulunut isäntäperheestä mitään, mutta kai se maltti on edelleen valtti. Kesäkuun alussa pitäisi viisumi hakuohjeitakin tulla, ja koko ajan mennään lähtöä lähemmäs. Täytyy myöntää, että tuolla tilaisuudessa tajusin ekaa kertaa, että miten kova paikka se tulee olemaan jättää ystävät ja perhe tänne Suomeen. Lentokentällä ehkä iskee se suurin paniikki, mutta tiedän etten oo ainut joka siellä tulee nyyhkyttämään. Vaikka nyt on ruvennu vähän enempi jänskättämään toi lähdön ajattelu, nii kyllä oon kahta kauheemmin ruvennu oottamaan, että pääsen vihdoin lähtemään. Saatiin muuten tuolla tilaisuudessa STS:n paita ja reppu mitkä tulee olla päällä lähtöpäivänä, laitan kuvan niistä tähän postauksen loppuun !

Ajatukset heittelee edes takasin siellä ja täällä, mut onneks mulla on tavallaan jo alkanut kesäloma eikä tartte ainakaan koulun suhteen stressata. Enää todistuksen haku lauantaina ja sitten ois eka vuos lusittu tuolla koulussa. Vielä täytyis käydä rehtorin kanssa täyttämässä joku arvosana lappu mikä lähetetään USA:an ja sitten pitäis olla STS:n koulupaperit hoidettuna. Kesäkuu meneeki sitten töiden ja viisumi asioiden parissa.

Eipä tällä kertaa muuta ihmeellisempää. Ihanaa kesän alkua kaikille !

<3:lla

Taru

P.S. Ens kerralla saatte kuulla miten sähläsin viisumi haastattelussa (=ellei isäntäperheestä kuulu sitä ennen ) !

"I can almost see it, that dream I'm dreaming."

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

It's a new day and a new plan

Kun suunnitelma A menee pieleen turvaudutaan suunniltemaan B.

Iskä sitten soitti STS:n toimistolle ja kerto meidän kämmäyksestä. Onneksi päästiin sitten tuonne toiseen orientaatioon Helsinkiin  la 28.5.-11 mikäli oikein ymmärsin se on lopuille vaihtareille jotka on lähössä muualle ku jenkkeihin.  Jotenkaan ei enää ees yllätä, että samana viikonloppuna mulla on kesänisostenleiri Hämeenlinnassa, joten täytyy sitten vähän säätää ja vääntää aikataulujen kanssa. Mut ootan innolla, et pääsen näkemään muitaki vaihtareita !

Vielä ois viimenen koeviikko tulossa ja viel pitäis viikon verran jaksaa ahkeroida koulussa ennen ku siirtyy kokonaan lomalle. Parit paperit pitäis koulussa vielä muistaa allekirjottaa ennen päättäreitä, mutta tässä on vielä hyvin aikaa.

Nyt on alkanu jo hiljallee mietityttää miten käy isäntäperheen kanssa ja meneekö sen saanti elokuun puolelle. Se ei olis kivaa. Rokotuksetkin on varmasti jo ens viikon aikana terveydenhoitajalla, joten pääsen piikitettäväks : S

Koko ajan on pieni pelko, että jotain tärkeetä unohtuu hoitaa ennen lähtöö ja varsinkin jotain asioita mitä pitäis koulussa hoitaa. Ehkä kaikki menee hyvin, toivotaan niin.

Ens kerralla orientaatio tilaisuudesta sitten enempi !

<3:lla

Taru


"One day, I'll leave this town"

lauantai 14. toukokuuta 2011

That's what you get

Faktahan on se, että kaikki ei mee aina niiku elokuvis, mut kuinka yhellä ihmisellä on aina näin hyvä tuuri ?  Tänään ois sitten ollu STS:n orientaatio tilaisuus, joka on pakollinen kaikille vaihtareille ja vanhemmille. Eihän se ole ollu tiedossa kun noin kuukauden! Jotenkin kummasti joku taula menee aina sähläämään, ja loppu tulos on aina -MUY BIEN !  
Oltiin jotenki katottu kellon aika väärin ja eletty siinä uskossa, että tilaisuus alkaa klo. 14.00, vaikka se loppuu silloin. Eihän sitte tullu pieneen mieleenkään tarkistaa aikaa vaikkapa eilen, ku olin kattonu kaikki jo valmiiks ja merkannu ylös kalenteriinkin.(- kerranki ylpeänä siitä, että oo ajoissa ottanu asiosta selvää.) Voin sanoa että nyt ärsyttää. Ois ollu tosi kiva nähä muita jenkki vaihtareita. 

Sitten jotain positiivista. STS:ltä tuli viestiä parisen viikkoa sitten, että multa puuttuu jotain rokotteita: polio 5. ja jäykkäkouristus, joka täytyy jenkeissä olla otettuna 5 vuoden välein. Hyvä asia tässä on se, että mun ei itse tarvitse maksaa niitä vaan ne menee kunnan piikkiin. Ei enää omaa rahaa rokotteisiin, huh ! 

Lähtö lähestyy ja kesäloma. Koulustressin lisäks päällimmäisenä mielessä pyörii  lomasuunnitelmat, ja kaikki se mitä pitää vielä tehä perheen ja kavereitten kanssa ennen lähtöä. Jonkinlaiset läksiäisetkin on pakko järjestää.

Moni on jo kysyny, että alkaako hiljalleen jännittää tai mietityttää lähtö. Mutta ei, täytyy myöntää etten varmaakaan tajua sitä, että oon oikeesti lähössä ennen ku isäntäperheestä kuuluu jotain tai oon lentokentällä itkemässä kavereitten kanssa kilpaa. Tuntuuhan se aika mahdottomalta, että monen vuoden unelma on enää alle 3kk päässä, ja tällä hetkellä haluun vaan keskittyä nauttimaan viimesistä kuukausista Suomessa ! 

<3:lla Taru

P.S. seuraavaks saatte kuulla mitkä oli seuraukset tosta orientaatio tilausuudesta, I can't wait for it !