Kolme paivaa armonaikaa jaljella ja sitten pitaisi koleaan koti Suomeen suunnata. Pakko myontaa etta melkeen joka ilta talla viikolla on itku tullut ! Oonhan ma sentaan tavannut taalla aivan upeita ihmisia ja viimenen kuukausi taalla on ollu sita mita olisin sen halunnut alusta asti olevan.
Vaikka aiti toitottaakin, etta tanne paasee takaisin koska vain, ei se ole sama tulla tanne myohemmin, nyt kun taalla on elanyt 9 kk. Ei kenenkaan ole helppo jattaa kotia joka on taynna muistoja ! Saatika sitten nama ihmiset, suurinta osaa naista en tuu varmasti koskaan enaa elamassani nakemaan, mutta tietysti lahimmat booboot pysyy lahella lapi elaman.
Vaikka sunnuntain paattareissa tunnelma oli tosi iloinen, nain jalkeen pain itku kurkussa sitakin muistelee. Huomenna tulee varmasti vahan enemman jos vahemman itkettya, kun mun kaveri pitaa vaihtareitten laksijais juhlat ! Saan "kunnian" olla ensimmainen meista apinoista, joka sanoo heipat kaikelle.
Koti matka tulee olemaan pitka ja tuskanen, yksin kun matkustaa melkee sen 2 paivaa kerkee siina miettimaan maailman menoa vahan liikaakin. Ma en edes pysty ajattelemaan, etta oon oikeesti lahdossa tai sita etta mun pitais jaada Suomeen. Ajattelen sen niin etta meen kotiin vaan lomalle ja ensi syksyna takaisin tanne !
Pakkaaminen on painajaista, kun tavaraa pitaisi jattaa tanne vahan enempi mutta kun ei enaa tieda mita jattaa pois !
Huoh fiilikset on ihan hukassa.. Vihaan mustia sukkia, sen ma tossa tajusin pakatessa!
Laulut taynna muistoja piristaa iltaa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti