Eilen meillä oli tälläinen Rachel's Challenge tapahtuma, uusille oppilaille, jotka eivät vielä viime vuonna olleet nähneet tätä esitystä. Meidän kouluun tuli puhumaan henkilö tästä organisaatiosta, liittyen vuonna 1999 Yhdysvaltojen ensimmäiseen koulu ammuntaan Columbinen lukiossa. Tilaisuus oli todella koskettava, ja enimmäkseen se kertoi ampujien ensimmäisestä uhrista Rachelista, joka oli todella vaikuttava persoona, ja ennen tätä koulu ammuntaa Rachel oli kirjoittanut monesti päiväkirjaansa, että hän ei tule elämään pitkää elämään. Rachel oli positiivinen ja iloinen persoona, joka halusi tulla vaikuttavasti ihmiseksi ja hän uskoi siihen että jos yksi ihminen muuttaa asennettaan positiivisemmaksi saa hän myös muutkin muuttumaan. Hän uskoi, että hän tulee muuttamaan maailmaa yksi henkilö kerrallaan. Mutta en nyt halua koko postausta jauhaa hänestä, käykää lukemassa netistä jos on ylimääräistä aikaa! Pääpointti oli se, että Rachelilla oli tavoitteita, ja hän uskoi, että jokaisen ihmisen tulisi tavoitella näitä tavoitteita:
 |
| 1) Unelmoi suuria ja usko itseesi |
2) Be KIND to others
 |
| 3) Ajattele positiivisesti, juorua positiivisia asioita |
 |
| 4) Osoita arvostusta niille joita rakastat |
 |
| 5) Ole VASTAUS |
Me nähtiin siellä tilaisuudessa videoita, jossa tämän Rachelin veli ja muu perhee kertoi siitä miltä tuntuu menettää, joku todella läheinen henkilö. Tää veli kertoi siinä videolla, että viimeiset hetket hän vietti tapellen Rachelin kanssa ja lähti autosta ovet paukkuen haukkuen Rachelin, tietämättä niiden olevan viimeiset sanat siskolleen.
Tällasset hetket tosiian pistää miettimään elämää. Eihän sitä tosiaan kukaan voi tietää koska kukin elää viimestä päiväänsä. Varsinkin ku ite on nyt meren toisella puolella rakkaista ja läheisistä, tuli jotenki orpo olo ton tilaisuuden jälkeen, ja kun siellä kotona ei kaikki niistä rakkaista oo enää nuoria ja terveimpiä.
Mut itteäni toi tilaisuus kosketti kyllä ja paljon, tajusin että mun täytyy alkaa olla enemmän oma itteni ja olla välittämättä muista, näyttää ja kertoo aina ku siltä tuntuu mun läheisille mun tunteista. Mutta se kun on aina niin vaikeaa tajuta, ennen kun sitten on liian myöhäistä.
Hyvää yötä kaikille, muistakaa rakastaa ! ;P
Mut itteäni toi tilaisuus kosketti kyllä ja paljon, tajusin että mun täytyy alkaa olla enemmän oma itteni ja olla välittämättä muista, näyttää ja kertoo aina ku siltä tuntuu mun läheisille mun tunteista. Mutta se kun on aina niin vaikeaa tajuta, ennen kun sitten on liian myöhäistä.
Hyvää yötä kaikille, muistakaa rakastaa ! ;P
<3.lla Taru
P.S. anteeks jos on sekavaa tekstiä, kirjottamisen välissä pidin paussin kun juttelin host momin kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti